Päivittäinen myrkkysi

Jos keholleen syöttää päivittäin myrkkyjä, niin miten keho voi olla terve?

Samalla logiikalla:

Jos mieleen syöttää päivittäin negatiivisia ja lannistavia materiaaleja, eli myrkkyjä, miten mieli voi olla terve?

Monet tottuvat siihen, että keho on epäterveessä tilassa. Epäterveestä tulee vakio ja se tuntuu tutulta. Jos jatkuvasti sattuu, ei kohta enää huomaa, että sattuu. Sama pätee myös mieleen. Negatiivisesta ja ikävistä asioista alkaa ”pitämään”, vähän samoin kuin tupakoitsija alkaa ”pitämään” myrkyistä, joita imee itseensä päivittäin. Draamaan jää koukkuun.

poison

Mutta kuka sanoi, että epävarmuus on normaalia?
Kuka väitti, että se, ettet rakasta itseäsi, on normaalia?
Mistä lähtien itsensä vahingoittaminen on ollut normaalia?

Mitä jos itsevarmuus on normaalia, ja me vaan eletään paskasti?
Mitä jos onkin normaalia rakastaa itseään täysin, mutta meidät vain kasvatettiin vähän niin ja näin?
Mitä jos vahingoitat itseäsi, ja kaikki muutkin vahingoittaa, ja siksi luulet että se on normaalia?

Mä oon ollut viime viikkoina varsinaisessa ”positiivisuuskylvyssä”. Oon tietoisesti syöttänyt mieleeni vain positiivisia ja voimakkaita asioita ja välttänyt tietoisesti syöttämästä mieleeni negatiivisia asioita. Meininki on ollut ihan ihmeellistä. Ollut todella huippufiilis lähes jatkuvasti

dragon

”mutta Mikko, negatiiviset tunteetkin ovat normaaleja!”

Joo, totta kai. Sillon kun ne tulee, ne on täysin ok. Mutta kuka väitti, että niitä kannattaa kultivoida ja kehittää? Kuka väitti, että kannattaa lukea maailmantuskaisia uutisia, kuunnella ikävää ja synkkää musiikkia ja ylipäätään toistaa negatiivisia ajatuksia?

Jos syötät kehollesi päivittäin myrkkyä, miten se voi olla terve?

”mutta Mikko, on itsekästä olla onnellinen kun maailmassa on niin paljon kärsimystä!”

Kumpi voi auttaa enemmän toisia ihmisiä: Vahva, voimakas ja onnellinen tyyppi vai epätoivoinen luovuttaja, joka itkee maailman pahuutta kotonaan, kykenemättä tekemään mitään?

Silloin kun on ITSE VAHVA, on resursseja AUTTAA MUITA.
Vai voitko antaa rahaa köyhälle, jos sinulla ei ole rahaa?
Voitko kirjoittaa faceen oivaltavia ja teräviä postauksia, jos kuumotat mitä muut sinusta ajattelevat?
Voitko pelastaa maailmaa jos et osaa pelastaa edes itseäsi?

puppy-and-kitten-in-basket-animals-picture

Kuten yleensä, kirjotan siitä, mitä olen omassa elämässäni elänyt. Ne, jotka tuntevat minut, tietävät, että rakastan taidetta ja että rakastan musiikkia. Kaikenlaista musiikkia. Mutta olen jo vuosia miettiny, että mitkä ovat musiikin syvemmät vaikutukset meihin ja tekijän näkökulmasta oon miettinyt, mikä on mun vastuu kuulijalle ja itselleni.

Mä heräsin siinä kohtaa, kun aloin miettimään elämääni ja sitä, mistä _kaikki_ draama ja ikävät fiilikset oikein kumpuaa? Mulla ja muilla ihmisillä. Miksi sitä on niin paljon täällä?

Mieti: me eletään maailman ___PARHAASSA___ maassa.

Maailman TURVALLISIMMASSA PAIKASSA. Siis koko tällä faking pallolla.

JA SILTI SUA VITUTTAA???

Mietin, että miten tää on oikein mahdollista? Mistä ylipäätään saan negatiivisia vaikutteita?

Kun ei meidän ympärillä ole sotaa. Ei meidän ympärillä ole nälänhätää, eikä kriisejä.

Näetkö jossain kriisin? Näetkö juuri nyt sodan jossain? Onko paikassa jossa istut, joku sota tai kriisi päällä? Epäilen.

Harvoin meillä on kriisiä tai sotaa juuri nyt, juuri tässä hetkessä, jossa olemme.

Ainoa sota, joka sua koskettaa, on se mikä on sun päässäsi.

Miten se sinne joutui?

Terveisin,
Mikko J. Heikkinen

wp-1488363488571.jpg

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s