Miksi mikään asia maailmassa ei ole kovinkaan vaikeaa.

Miksei mikään asia tai taito ole sinänsä vaikea?

Annetaan vastaus heti kättelyssä: koska jokaisen asian ja taidon voi rikkoa osiin. Pienen pieniin osiin. Ja jokaisen osan voi opetella pala kerrallaan, voi opetella yksittäiset vuorovaikutukset, kunnes ymmärtää ja osaa kokonaisuuden.

Okei, tämä voi olla tutun kuuloista, mutta odotas, tästä ajatus vasta alkaa.

Esimerkiksi:

Alat opetella kitaran soittamista. Asettelet jokaisen sormen yksi kerrallaan soinnun muodostelmaan, toistoa, toistoa ja väistämättä, jossain vaiheessa opit soinnun.

Sitten jatkat eteenpäin.

Voit opetella ihan mitä tahansa. Oikeasti ihan mitä tahansa. Vaikka ydinfysiikkaa, ihmismielen toimintaa, kvanttimekaniikkaa, jöngloorausta, käsillä seisontaa, keskustelemisen taidon, seksin salat, blogipostausten kirjoittamisen jne. Ihan mitä tahansa.

Tällä metodilla koulukin toimii. Mukavuusaluetta venytetään jatkuvasti, pienin askelin. Joka päivä.

Jos aloitat tänään opettelemaan ja käytät joka päivä tunnin keskittyneeseen treenaamiseen, olet huippukitaristi 2 vuoden päästä. Olet kohtuullinen kitaristi jo muutamassa kuukaudessa. (!!)

Tämän takia kärsivällisyys ja muut meta-taidot, kuten ymmärrys tapojen muodostumisesta, ovat niin tärkeitä.

Toistoa, toistoa, keskittyneesti ja tietoisesti, mieluiten opettajan ohjauksella, jatkuvasti virheitä korjaten, toistoa, toistoa ja ennen pitkää, väistämättä, aivosi oppivat uuden asian.

Aivot oppivat uusia asioita, kun niitä toistetaan järkevällä tavalla ja viedään käytäntöön. Tämä mekaniikka on läsnä elämässä jatkuvasti, se jyllää koko ajan ja pätee jokaiseen ihmiseen, joka tällä pallolla talsii. Siis ihan joka ikiseen ihmiseen, siis myös sinuun ja minuun. Sinuun, joka luet tätä tekstiä.

Tämä teksti pätee sinuun. Tämä teksti pätee minuun. Ja se on hemmetin hienoa 🙂

Leikitään, että muutat uudelle paikkakunnalle. Kaikki on uutta, etkä tiedä missä on mitäkin.

Pikakelataan pari kuukautta eteenpäin ja tunnet tienoot kuin omat taskusi, kuljet rutinoituneesti kauppaan ja suunnistat kämpillesi helposti eri suunnista.

Mitä tapahtui?

Oppiminen tapahtui. Ja varsin tehokas oppiminen, koska sen oli pakko tapahtua. Heittäytyminen ja immersio ovat tehokkaimpia tapoja oppia.

Tämän takia jos haluat mahdollisimman nopeasti oppia uuden kielen, niin kannattaa muuttaa maahan, jossa kieltä puhutaan ja puhua ja käyttää vain sitä kieltä. Aluksi meininki voi olla tuskallista ja ikävää (tai hauskaa ja hassua, riippuen suhtautumisesta), mutta pakon edessä oppiminen tapahtuu. Ääntämystä kuuntelemalla ja matkimalla, hiljalleen yhteyksiä luomalla, kunnes kehitys kiihtyy ja lopulta huomaat ymmärtäväsi ja osaavasi puhua.

Näin vauvat oppivat puhumaan. Vauvat oppivat puhumaan ilman referenssikieltä, ilman kieltä mihin verrata. Se on aika uskomatonta.

Vauvat oppivat, koska heidän on pakko. Vauva tiedostaa, tarkkailee ja alkaa yrittää toistaa perässä.

Mikset sinä opiskele samalla tavalla?

Katso mitä sinua etevämmät tyypit tekevät. Tarkkaile, tiedosta ja yritä toistaa perässä. Ennen pitkää saavutat läpimurtoja ja löydät oman tyylisi. Se on 100% varmaa. Se on yhtä varmaa kuin se, että aamulla aurinko nousee. Oppiminen on yhtä varmaa kuin maa jalkojesi alla ja puista putoavat omenat päähäsi.

Jos et koskaan luovuta, niin ennen pitkää voitat varmasti.

Jos taas luovutat, niin et voi koskaan voittaa.

Jos jätät opiskelun sikseen, niin et tule saamaan mitään.

Jos jätät opiskelun sikseen, niin voit yhtä hyvin luopua unelmistasi.

Silloin jätät unelmasi sikseen.

Sinulla on kaikki potentiaali, kaikki kyky ja mahdollisuus oppia ihan mitä haluat. Jos tartut tähän mahdollisuuteen ja lähdet venyttämään tietämyksesi rajoja, lisäämään palikoita palapeliin, niin löydät upeita juttuja ja tulet saamaan sellaisen elämän kuin unelmoit. Minä tiedän tämän, koska olen tehnyt sen itse ja tulen tekemään sen vielä monen monta kertaa. Opettelen uusia asioita ja toteutan unelmani. Simple as that. Jos jokin asia ei toimi, yritän uudelleen, uudella tavalla, tiedostaen ja keskittyneesti, niin kauan kunnes onnistun.

Jos taas annat tiimalasin hiekan valua pohjalle, kuten se ennemmin tai myöhemmin tekee, niin siinä se sitten oli. Game over, peli loppui. Avaimet olivat käsissäsi ja portti naamasi edessä, mutta et käyttänyt niitä ja astunut sisään. Et astunut sisään unelmaasi, vaan potkiskelit kiviä portin ulkopuolella. ”kyl mä sitten joskus”

Muutama silmänräpäys, muutama hengitys. Tämä ei ole ikuista. Meillä on täällä annettu rajallinen määrä aikaa ja se kulkee kohti loppua. Hetket vilistävät, kuten tämä teksti, joka virtaa silmiesi edessä.

Nyt sen aika on käymässä vähiin. Ainoa hetki on nykyhetki. Tässä hetkessä voimme vaikuttaa asioihin. Juuri nyt. Juuri nyt, kun mielesi on täysin yhtä tämän tekstin kanssa. Kohta se irtaantuu ja lähdet liikkeelle, kohti jotakin uutta.

Tämä teksti loppuu, mutta onko sinun tarinasi vasta alussa?

Tiedät ensimmäisen askeleen.

Astu se.

Nyt.

Yksi kommentti artikkeliin ”Miksi mikään asia maailmassa ei ole kovinkaan vaikeaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s